Muuraus alkoi lokakuussa 1947. Piippu purettiin vuonna 1980, kun viskoosifilamentin valmistus loppui.
kuvanumero: S23
kuvausaika: 1947
Kategoriat
Kaasupiipun muuraus vuonna 1947
Kategoria: Säterin kuvia
Säterin vanhoja valokuvia
Kategoriat
Työväen rivitaloja
”Asuntoalueet jakautuvat Mallasveden ns. Ulvajanlahden molemmille puolille siten, että työväen rivitaloalue, mestari-asuntoalue ja insinöörien sekä virkailijoiden asuntoalue ovat Kirjasinniemellä ja varsinainen omakotialue muutamine kerrostaoineen sijaitsee Ulvajanniemäellä.
Työväen rivitaloalue on rivitalon luonteisesti rakennettu melko hyvää rakennustapaa käytten puusta yhteisellä lämpökeskuksella. Asuntoja on kahta tyyppiä 36 m² minimiasuntoja sähköliesineen ja ulkovesiposteineen. Rakennukset, joita on 20 kpl sisältäen 120 asuntoa, ovat työväestön väliaikaisina asuntoina täyttäneet hyin tehtävänsä.”
-Arkkitehti-lehti no. 10-11/1948
kuvanumero: S24
kuvaaja: Foto Roos
Rakennus etualalla on tarvikevarasto ja esinsiapuasema. Takana oikealla on rikkihiilitehtaan kaasunpoistoputki ja sen vieressä rikkihiilitehdas.
Vasemmalla näkyy voimalaitoksen piippu ja tislaamo.
kuvanumero: S25
kuvausaika: 1948
Kategoriat
Säterin rikkihiilitehdas
Etualalla kuvassa on rikkivarasto ja siitä oikealla näkyy rikkihiilen tislaamo.
Keskellä näkyvä piippu on rikkihiilitehtaan poistokaasuputki ja oikeammalla oleva piippu kuuluu voimalaitokselle.
Rikkihiilen valmistus aloitettiin lokakuussa 1943.
kuvanumero: S26
kuvausaika: 1943
kuvaaja: Foto Roos
Kuvassa vasemmalla on rikkihiilen tislaamo ja keskellä kuvaa näkyy voimalaitoksen piippu.
Kapea ja korkea rakennus piipusta oikealle on viskoositehdas. Kuvassa takana oikealla näkyy teknillinen rakennus.
kuvanumero: S27
kuvausaika: 1947
kuvaaja: Foto Roos
Kategoriat
Työvelvollisia on saapunut
”Rakentamisen alkuvaiheessa, kesäkuun puolivälissä 1941, liikekannallepano supisti työvoiman kahdessa päivässä noin 100 mieheksi, joten tällä työvoimalla voitiin pitää työt käynnissä korjauspajarakennuksella ja aloittaa Ulvajankadun päässä olevien vuoristolaismallisten pikkutalojen perustustyöt…
Pian tämän jälkeen voimaan astuneen työvelvollisuuslain nojalla määrättiin loputkin työkuntoiset miehet puolustuslaitoksen töihin. Tarmokkailla toimenpiteillä saatiin lupa töiden jatkamiselle, ja töihin lähetettiin työvelvollisia eri puolilta Suomea.
Laatu oli hyvin sekava: vanhoja ukkoja, räätäleitä, ravintoloitsijoita, hovimestareita, näyttelijöitä, joiden työtaito ja työhalu olivat enemmän tai vähemmän kyseenalaisia. Työvelvollisten majoitusta varten rakennettiin parakit, ensin n:ot 1 ja 2 ja myöhemmin 3 ja 4 sekä viimeiseksi n:o 5.”
Odd Glöersen, Säteriläinen. -1946
kuvanumero: S28
kuvanumero: S29
kuvausaika: kevät 1951
