Vanha Säteri

Säteri Fibres

Anja Hakala

”Kun Moskovan rauhassa sovitun alueluovutuksen seurauksena Kuitu Osakeyhtiön tehdaslaitokset jäivät Neuvostoliiton puolelle, mutta suuri osa koneistosta oli evakuoitu Suomen puolelle, toivottiin, että Kuitu Osakeyhtiö tämän koneiston avulla voisi vielä pienemmässä mittakaavassa saada uudestaan tuotantonsa alkuun. Toive ei kuitenkaan toteutunut, sillä Suomen hallitus suostui Neuvostoliiton vaatimukseen, jonka mukaan kaikki luovutetulta alueelta pois viedyt koneistot oli annettava takaisin Neuvostoliitolle.”

Yllä mainittu teksti on suora lainaus Säteri Osakeyhtiön perustavan yhtiökokouksen, 1.2.1941, pöytäkirjasta.

Ensimmäisenä kuidunvalmistajana teollisuusmittakaavassa Suomessa oli Vuoksenjokivarressa Jääskessä Kuitu Osakeyhtiö, joka jäi jatkosodan päätyttyä rajan taakse. Tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta valmistavan tehtaan aikaansaaminen Suomeen katsottiin käyneen kuitenkin tarpeelliseksi.

Säteri Osakeyhtiön rakentaminen lähti liikkeelle rivakasti, ja huolimatta sodan tuomista vaikeuksista kasvu ensimmäisen kymmenen vuoden aikana oli mittava.

Säterin vuosikymmenet
Säterin luominen ja rakentaminen voidaan katsoa alkaneen lokakuun alkupäivinä 1940 ja tuo vuosikymmen olikin uuden rakentamisen aikaa, niin tehdasrakennuksien kuin asuintalojen. Heinäkuun puolivälissä 1943 kehrättiin jo sillaa ensimmäisen kerran. Samalle vuosikymmenelle ajoittuvat muun muassa säteri-langan tuotantorakennuksen ja hallintorakennuksen valmistuminen sekä asuntoja Kirjasniemeen ja Ulvajanniemeen.

Uusi vuosikymmen eli 50-luku oli edelleen uuden rakentamista, mutta myös laajenemista, kun rakennettiin viskoositehtaan ja sillakehräämön uudisosat. Perustetun Ulvaja Osakeyhtiön kaksi kerrostaloa ja viisi virkailija-asuntoa Kirjasniemeen valmistuivat heti vuosikymmenen alussa. Samalle vuosikymmenelle ajoittuivat suolatehtaan käyttöönotto ja keskusvarastorakennus. Tuotepaletti laajeni, kun sillatehtaan viereen rakennettiin kelmutehdas ja synteettisten lankojen kihartaminen aloitettiin.

60-luvulla satsattiin tuotteiden kehittämiseen tarvittavien kemikaalien tiloihin sekä konekantaa uusittiin ja vuosikymmenen lopussa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Uusien linjojen rakentamisen ja konekannan monipuolistamisen sekä tuotepalettien lisäämisen vuosina alettiin puhua laadusta.

70-luku toi mukanaan suuria muutoksia. Ensimmäinen oli siirtyminen Koneen kauteen, jolloin Kerilon Ltd, Tornio, fuusioitiin Säteriin sekä Kerilonin tytäryhtiöistä tuli Säterin tytäryhtiöitä ja samoin kiharruskoneita valmistavasta Spinner Oy:stä. Säteri Osakeyhtiön henkilöstömäärä oli historiansa huipussa eli yhteensä 2580. Sienitoiminta loppui ja siirtyi Visella Oy:lle sekä kalvotehdas lopetettiin ja koneisto myytiin Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiölle. Vuosikymmenen puolivälissä Kone Oy ja Kemira Oy solmivat osakekaupan, jolloin Säteri Osakeyhtiön historia itsenäisenä osakeyhtiönä päättyi.

Näkyvä maamerkki ”Salmisen sormi” oli 80-luvun alussa valmistunut 130 metriä korkea kaasupiippu. Säteriä kehitettiin, korjattiin ja viskoosikuidun seitsemäs tuotantolinja ja voimalaitoslaajennus valmistuivat vuosikymmenen alussa.

Yhtiön 50-vuotisjuhlien vuosikymmenen alkupuolella emoyhtiö Kemira yhtiöitti tulosyksikkönsä ja nimeksi tuli Kemira Fibres Oy. Lankalinja koki muutoksia, lopulta myytiin uudelle omistajalle ja nimeksi tuli SH-Filaments Oy. Kansainvälistä toimintaa tuli vuosikymmenen loppupuolella, kun kauppasopimuksella Kemira Fibres Oy siirtyi osaksi indonesialaista yritystä PT Inti Indorayon Utama.

Yhtiön jatkuvuus ja sen kehittyminen ovat riippuvaisia sen palveluksessa olevista ihmisistä. Säteri Oy otti käyttöön alkuajan nimen ja jatkoi toimintaansa monia kokemuksia rikkaampana. 2000-luvulla pääomistajat sekä yhtiön nimi vaihtuivat ja nimeksi tuli Kuitu Finland Oy. 2010-luku jatkoi samalla muutoksien linjalla, jolloin yhtiön nimeksi tuli ensin Avilon Oy ja vähän myöhemmin Avilon Fibres Oy. Maaliskuussa 2013 jätettiin konkurssihakemus ja yhtiö asetettiin myöhemmin selvitystilaan.

Valokuvat 1980-luvun alkupuolelta
Säteri Fibres